Edustajisto tulisi täyttää oman alansa asiantuntijoilla, opiskelijoilla, jotka tietävät mistä ovat tulossa ja minne järjestelmän on oltava menossa.
Itse edustan historianopiskelijoita useamman vuoden kokemuksella niin ainejärjestötyöstä Kritiikissä kuin Historian laitoksen työryhmistäkin. Viime vuosina kenttä on laajentunut koskemaan koko humanistista tiedekuntaa mm. tiedekuntaneuvoston jäsenenä 2007-2010 ja tiedekuntajärjestö Humanitaksen puheenjohtajana 2007. Tänä vuonna toimin Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen koulutuspoliittisena vastaavana. Luottamustöitä on siis tehty ennenkin.
TYYn tulee olla edelläkävijä monessa. Yliopiston, Turun kaupungin ja kansallisen koulutusjärjestelmän suuntaan meidän on lähetettävä ennakkoluulotonta, unelmoivaakin viestiä siitä minkälaisen järjestelmän haluamme. Vaatimuksia on kaikissa kokoluokissa, keräyspaperin käytöstä toimistolla ja TYYn oman kirjaston säilyttämisestä kaupunkirakenteen kehittämiseen opiskelijalle hyväksi ja opintotukijärjestelmän parantamiseen. Jotain käsitystä on siis suunnastakin (Vihreän listan vaaliohjelmasta voi lukea lisää).
TYYn on tehtävä kehittämistyönsä aina sen kohderyhmä huomioiden, ihmislähtöisesti. Mietitään mitä tehdään ja kenelle eikä vain pyöritetä olemassaolevia rakenteita niin kuin on tapana ollut. Ylioppilaskunnan pakkojäsenyys suo meille varmat tulot ja hyvät resurssit tehdä niin edunvalvonta- kuin jäsenpalvelutyötäkin. Haluan sen näkyvän niin alayhdistysten tuissa kuin kansallisissa yhteistyöprojekteissa koko ylioppilasliikkeen kanssa.
Mitä vielä omaan erityisalaani, humanistisen tiedekunnan kehittämiseen tulee, sarkaa on monessa suunnassa. Rahoitusvaikeuksista on päästävä yhteisellä, avoimella suunnittelulla, ei kabineteista julistetuilla leikkauksilla ja oppiaineiden kilpailutuksella toisiaan vastaan. Yhteisiä opintoja on kehitettävä järkevään suuntaan, myös muista tiedekunnista mallia ottaen. Lista jatkuisi edelleen, mutta siitä sopii tulla vaikka keskustelemaan kun yhyttää minut vaalityötä tekemästä tai luottamustoimien tiimellyksestä. Tai vaikka osakunnan narikasta. Ei sillä väliä mistä, kunhan opiskelijoiden asia saadaan kuuluville ja yliopistolla eteenpäin.